Kansakunta, maahanmuutto ja sisäinen koheesio
Kansakunnan ja kulttuurin merkitys sekä maahanmuuton vaikutus yhteiskunnan sisäiseen koheesioon ja luottamukseen.
Keskeiset kirjoitukset
Maksat, tottelet, kaadut – mutta kenen Suomen puolesta?
Alkuperäinen yhteiskuntasopimus on vaihto: ihminen luovuttaa osan vapaudestaan ja saa vastineeksi järjestyksen, jossa hänen jälkeläistensä elämä on mahdollista. Suomalaisen puoli – maksa, tottele, kaadu tarvittaessa – on yhä voimassa, mutta valtion puoli, kansan jatkuminen, on irronnut. Miksi tämä on yksi ketju eikä neljä erillistä ongelmaa – ja mistä sen voi katkaista.
Saman kolikon kaksi puolta: syntyvyys ja maahanmuutto – sekä talousoikeiston sokea piste
Suomessa syntyy vähemmän lapsia kuin koskaan ja maahan muuttaa enemmän ihmisiä kuin koskaan – eivätkä nämä ole kaksi eri ongelmaa vaan saman järjestelmän kaksi seurausta. Miksi sekä matala syntyvyys että nykyinen maahanmuuttopolitiikka juontuvat siitä, että kansa nähdään markkina-alueena ja ihminen työvoimana – ja miksi myös maahanmuuttokriittisen oikeiston on katsottava peiliin.
Kokoomuslainen patriotismi on puutteellista
Kokoomuslainen isänmaallisuus osaa puhua kovaa, kun vihollinen on ulkoinen valtio, mutta vaikenee, kun kysymys on perheestä, uskonnosta tai kulttuurin sisällöstä. Miksi isänmaalla on oltava luonne ennen vihollista – ja miksi pelkkä reaktio ei voi koskaan olla identiteetti.
Sukupuuttoa ei huudeta – sitä hallinnoidaan
Miksi kuihtuva kansa ei ilmoita loppuaan vaan hallinnoi sitä – ja miksi OKM:n ja Setan koulukampanja tekee lapsesta identiteetin kuluttajan ja yhdenvertaisuussuunnitelman kohteen.
Stubbin intohimo suuntautuu aina ulospäin
Miksi Stubbin poliittinen intohimo kanavoituu aina maan rajojen ulkopuolelle – Ukrainaan – mutta ei koskaan Suomen sisäisiin kysymyksiin, kuten rajaan, maahanmuuttoon ja väestöön.
Puu-Myllypuro: hyvettä ilman omaa nahkaa pelissä
Miksi Puu-Myllypuron koulupäätös paljastaa managerialismin ytimen: se, joka päättää, ei kanna seurauksia – eikä hänellä ole omaa nahkaa pelissä.
Miksi paikalliset suomalaiset kulttuurit katosivat – ja miksi sama toistuu nyt kansallisella tasolla?
Miksi maakuntakulttuurit hävisivät kansallisen kasvun tieltä 1800-luvulta alkaen — ja miksi sama velkatalouden mekanismi hävittää nyt kansallisen kulttuurin globaalin kasvun ja työvoiman tieltä.
Maahanmuutto on oire, ei syy
Miksi oikeiston maahanmuuttokritiikki jää oireisiin — kun massamaahanmuutto on itse asiassa atomismin, hyvinvointivaltion ja velkapohjaisen kasvutalouden looginen seuraus.
Pakotettu solidaarisuus
Miksi EU:n uusi muuttoliikesopimus — ota vastaan tai maksa 20 000 euroa jokaisesta torjutusta — on sakko kansallisesta suvereniteetista ja subsidiariteetin loukkaus.
Oikeuksia ilman velvollisuuksia
Miksi maahanmuuttajien matala maanpuolustushalu on liberalismin looginen seuraus — kun oikeuksia jaetaan mutta velvollisuuksia ei vaadita (Aristoteleen ja MacIntyren valossa).
Nato ei pelasta Suomea
Miksi Nato-jäsenyys ei korvaa sisäistä koheesiota ja puolustustahtoa — ja miksi monikulttuurisuus heikentää koko liittoumaa, ei vain Suomea.
Kuka puolustaa monikulttuurista Suomea?
Miksi massamaahanmuutto ja monikulttuurisuusideologia rapauttavat maanpuolustustahdon — ja tekevät ulkoisesta uhasta todennäköisemmän.
Miksi Suomen turvallisuuseliitti näkee vain Venäjän?
Miksi Aaltolan ja Limnéllin kaltaiset asiantuntijat korostavat ulkoista uhkaa mutta vaikenevat sisäisestä — ja miksi se on liberaalin maailmankuvan looginen seuraus.
Tekoäly, maahanmuutto ja velkatalouden kysyntäkriisi
Miksi velkapohjainen järjestelmä hyötyy myös työttömästä maahanmuutosta — ja miksi tekoäly voi korvata tuottajan mutta ei kuluttajaa.
Massamaahanmuutto ja velkatalouden kasvupakko
Miksi massamaahanmuutto on velkapohjaisen, jatkuvaa kasvua vaativan talousjärjestelmän looginen seuraus — ja miksi sekä vasemmisto että oikeistoliberaalit ajavat sitä.
Miksi EK haluaa lisää maahanmuuttajia?
Velkapohjaisen talouden lyhytnäköisyys, romahtanut syntyvyys ja korvaava maahanmuutto — kuka hyötyy ja kuka häviää.
Liberalismin sokea piste
Miksi liberalismi ei näe ryhmäsidoksia – ja kuinka etniset enklaavit hyödyntävät tätä sokeaa pistettä.
Riittääkö vuoden 1994 EU-mandaatti enää?
Vain noin 17 prosenttia nykysuomalaisista äänesti aikoinaan jäsenyyden puolesta — ja unioni on muuttunut olennaisesti sen jälkeen.
Epstein-asiakirjat ja juurettoman eliitin moraali
Mitä globalisaatio ja ylikansalliset elimet tekevät eliitin moraalille.
Liittyy myös teemaan
Vaihtoehdottomuuden tyrannia – Elina Hiltusen tapaus
Turun kokoomus erotti Elina Hiltusen valtuustoryhmästään, kun tämä siteerasi islamin pyhiä tekstejä ja arvosteli aborttia. Tapaus paljastaa, miksi liberaali relativismi ei ole neutraali vaan päätyy vallan kieleen – ja miksi ”kaikki on sallittua” kääntyy käytännössä yhden näkemyksen monopoliksi.
Maahanmuuton vaiettu moottori: velkaraha ja kasvupakko
Miksi maahanmuuttokriisin aliarvostetuin aspekti on rahajärjestelmä: kun raha syntyy velkana, se pakottaa jatkuvaan kasvuun – ja kun oma syntyvyys laskee, järjestelmä tarvitsee ulkopuolista väestöä.
Raha, kasvupakko ja orjuus – Roomasta nykyaikaan
Miten rahan luonne muokkaa aikahorisonttia, omistusta ja moraalia – ja miksi inflatorinen velkatalous tuottaa kasvupakon, orjuuden ja relativismin niin Roomassa kuin nykyaikana.
Monikulttuurisuuden monokulttuuri
Miksi ”monikulttuurisuus” tuottaa yhden ohuen, kulutukseen ja itseilmaisuun perustuvan monokulttuurin – ja miksi juuri vasemmisto on raivannut sille tien.
Rakkaus ihmiskuntaan, viha lähimmäiseen
Miksi vasemmistolainen rakastaa ihmiskuntaa yleensä mutta ei lähimmäistään erityisesti – ja miksi kaikki kutistuu abstraktioksi, hyvesignaloinniksi ja moraaliseksi teatteriksi.
Relativismin hinta – Iso-Britannian grooming gang -skandaali
Miksi Britannian grooming gang -skandaali ei ole monikulttuurisuuden ’ongelma’ vaan liberaalin relativismin väistämätön tulos — kun rasismisyytöksen pelko asetetaan lasten suojelun edelle.
Miksi suomalaisia perinteitä puretaan systemaattisesti?
Miksi perinteiden purkaminen ei ole sattumaa vaan konstruktivistista ylimielisyyttä — ja miksi Burke ja kulttuurievoluutio osoittavat, mitä silloin menetämme.
Suvivirsi ja kulttuurinen itsemurha
Miksi Suvivirsi-kohu paljastaa myöhäisen liberalismin ytimen: perinne nähdään ’pakkona’, vaikka se on yhteisön identiteetin välttämätön liima.
Neljän vapauden sama virhe
Miksi ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus on sama liberalistinen ajatteluvirhe neljällä tasolla — ja miksi todellinen vaihtoehto on viisas rajoittaminen yhteisen hyvän nimissä.
Suomi tarvitsee vallanvaihdoksen
Miksi Suomi tarvitsee paradigmavaihdoksen myöhäisliberalismista kohti orgaanista, realistista ja kansallista järjestystä — ja mitä puoluerajat ylittävä uusi oikeisto ajaisi.
Miksi yksikään puolue ei aja sitä, mitä julistaa?
Vihreistä RKP:hen — jokainen puolue julistaa yhtä mutta tekee käytännössä toista, koska niiden lojaliteetit ovat muualla kuin suomalaisten yhteisessä hyvässä.
Miten relativistin voi haastaa keskustelussa?
Käytännön keinoja näyttää, ettei relativismi pysty olemaan neutraali — anna sen oman logiikan tehdä työ.
Nykyisestä ilmastohulluudesta
Kun ilmastopolitiikka köyhdyttää Suomen vähentämättä globaaleja päästöjä, kyse ei ole enää tieteestä vaan kultista.
Yhteiskunta ja kulttuuri olisi järkevintä ymmärtää eri protokollien kerrostumana
Kulttuurin pohjaprotokollia – kieltä, perinnettä ja uskontoa – ei voi sivuuttaa hajottamatta kaikkea niiden päälle rakennettua.
Aito vapaus on kuulumista, ei irrallisuutta
Miksi aito yksilöllisyys ja vapaus syntyvät vain orgaanisissa yhteisöissä, ja miksi oikeudet ovat perintöä eivätkä universaaleja abstraktioita.